Olen
Asustelen maaseudulla peltojen ja metsän keskellä Hollolan Hämeenkoskella. Pienellä tilallani asustelee tällä hetkellä lampaita, ylämaankarjaa, hevosia, 6 maremmano-abruzzesea, ja 2 lapinkoiraa.
Lampaat ja ylämaankarja toimivat perinnebiotooppi alueen hoitajina omilla mailla jokivarsilla ja metsissä.
Olen koiramaailmassa ollut vuodesta tehnyt kasvatustyötä vuodesta 2006, jolloin suoritin kasvattajakurssin. Kennelnimeni Mareus sai muotonsa jääkarhun latinalaisesta nimestä, Orsus maritimus, sekä rotujeni nimistä.
Ensimmäinen koirani oli Emppu, aivan ihana kultainen noutaja. Empusta tulikin vanhemmilleni erinomainen apu kuulokoirankin tehtävissä. Kun muutin omaan kotiini löysin uuden upean rodun; landseerin ja niin Manu saapui meille. Manu oli käyttöominaisuuksiltaan aivan upea koira. Toimi jo 8 kk ikäisenä vesipelastajana. Manu on ollut se upea uros, joka on ohjannut useamman koirani oman matkansa alkuun. Manun tuoma ohjaus ja apu on ollut korvaamatonta. Landseer pentueita on muutama, ja ikäväkseni olen menettänyt lonkkavikojen, atopian sekä onnettomuuden seurauksena landseer kasvatukseni materiaalin. Joten tämän rodun kasvatustyö on nyt ns. katkolla.
Kun pääsimme muuttamaan sellaisiin olosuhteisiin, että oli mahdollisuus miettiä laumanvartijaa, löytyi ensimmäinen maremmano-abruzzesemme Aada meille pihavahdiksi. Tämän jälkeen lauma kasvoi olosuhteiden antaessa myöden pitää useampaa koiraa sekä vartioitavia eläimiä.
Lukuisat matkat Italiaan rodun kantamaahan ovat lisänneet kiinnostustani upeaan, luotettavaan sekä oman arvonsa tuntevaan laumanvartijaan. Matkoillani olen tutustunut useamman kasvattajan työhön, TMC-testiin, päässyt näkemään useissa paikoissa lammasvahdin työssä olevia koiria Abruzzon vuoristoalueella sekä tavannut lukuisia upeita rotunsa edustajia näyttelyissä. Olen jopa itsekin päässyt Italian näyttelykehässä (Campionato Sociale 2011) pyörähtämään, ja tulevaisuudessa näyttely matkoja varmasti tulen tekemään lisää.
Olen ollut mukana testaamassa Italiassa laumanvartijoiden käyttäytymistä ihmisuhkaan, sekä tutustunut Life Wolf Alps projektiin näiden koirien käytöstä. Italian rodun yhdistys CPMA järjesti projektin työkoirien osalta, ja kasvattini Mareus Ursella on lampurilla Italian Toscanan alueella pitämässä muiden lauman koirien kanssa huolta n. 700 uuhesta. Ja on yksi projektin seurattavista koirista.
Olen tuonut vuosien aikana useita maremmano-abruzzesea Italiasta. Pyrin katsomaan, että saisin tervettä kantaa vahvemmin tuonnin taakse. Ilokseni Italiassa on lonkka-, ja kyynärkuvaustulokset nousseet aktiivisesti, varsinkin jalostuskäytössä olevilta koirilta.
Tämän yhteistyönä tehdyn asian rodun parissa haluan nostaa esille, koska odotan suuresti jatkoa sukuopolvilta jotka liittyy tähän yhteistyöhön.
Mareus Mirela Del Velino Sirente sovitiin yhteistyössä kasvamaan Suomeen. Mirelan isä on puhdas rustiikki ja rotuunotettu koira Velino. Kun ilmoitin lonkkatuloksista, että Suomen oloissa en lähde kasvattamaan, toisen lonkan ollessa lähes D-luokkaa, niin mietimme eri mahdollisuuksia koska suku oli kasvattajalle tärkeä Mirelan emän kuoltua yllättäen nuorempana.(Annie Liman katsoi kuvat ennen rekisteröintiä. Rekisteröintiä ei tehty Suomeen, koska koira palautui takaisin kotimaahansa, jossa se on rekisterissä ollut kaiken aikaa.)
Kasvattajan kanssa aloitimme suunnitelmat astutuksesta, koska juoksut oli sopivasti tulossa siten, että sen pystyi tekemään ennen sovittua lentoa Italiaan. Näin Mirela astutettiin Mareus Fredianolla, koska ulkomuodollisesti sekä luonteeltaan "Retu" oli erittäin hyvä rotunsa edustaja ja terveystulokset suvussa ovat todella hyvät. Mirela palasi kantavana Italiaan ja synnytti 5 pentua, josta yksi valitettavasti menehtyi heti synnytyksen jälkeen. Yhteistyötä jatkoimme lisää, koska halusin saada tätä hienoa linjaa riskilläkin omaan kasvatustyöhön. Uros ja narttupentu, jotka kävin valitsemassa muutti Suomeen, Hakamaan lammastilalle. Jalostusoikeus koiriin säilyi minulla. Turva ja Roosa ovat toimineet luotettavina lammasvahteina. Vieressä elelevästä karhustakaan ei ole syntynyt ongelmia tilalle taikka lampaille.
Terveystulokset tässä pentueessa on upeat. Molemmat Suomeen tulleet ovat A/A,0/0 ja Velino Sirentelle palautunut uros on saanut saman tuloksen Italiassa. Pumba on myös saanut sertin Italiassa, sekä siitä tuli tterveystuloksen myötä jälkeläisvalio ja pystyy nyt osallistumaan luonteentesttiin TMC:hen sekä saa mahdollisuuden tämän jälkeen tavoitella Italian muotovalion arvoa. Tämä pentueen tekeminen on mielestäni tähän menessä kannattanut rodun hyväksi ja saimme säilytettyä linjoja sekä luuston terveyttä.
Tämän pentueen narttu Roosa on jättänyt erinomaisia eläinvahteja sekä samalla erinomaisen ulkomuodon, ja rakenteen omaavia jälkeläisiä. Terveystuloksia vielä niiltä luuston osalta odotellaan kun ikä tulee täyteen.
Vaikka keskityn työkoirapuolelle, niin olen saanut kokea iloa myös näyttelykehissä. Kasvattiryhmäni Voittaja 2019 pentunäyttelyssä sijoittui BIS-4, ja samana päivänä junioirikäisenä kasvattini Mareus Xenon "Seppo" sai Voittaja 2019 tittelin ollen rotunsa paras, sekä ryhmässä nostettiin 7 parhaan joukkoon. Hieman Voittaja 2019 näyttelyä Seppo menestyi myös Seinäjoella ollen Rotunsa paras, ja uros kehässä oli mukana 2018 vuoden Crufts-voittaja. Tämä oli viedä omat jalat alta kun pääsin näkemään. Seppo oli myös rodun erikoisnäyttelyssä VSP, rodun erikoistuomarin ja kasvattajan Gianni Vullon ollessa tuomarina. Tämä hieno uros on sittemmin saanut myös Liettuan Juniori Valio arvon, ja uskon, että Seposta kuullaan vielä. Työkoiria kun ei kehissä paljon nähdä, niin olen kiitollinen siitä, että nyt osa kasvattieni omistajia on innostunut viemään koiriaan myös näytille.
Omalla tontilla on 3 Suomen muotovaliota, ja näistä kahden kanssa suuntaamme myös ulkomaille. Näyttelyt on minulle mukava harrastus.
Olemassa olevalla materiaalilla toivon vieväni tätä upeaa rotua eteenpäin yhteistyössä mm. kennel Juppsguardin, Kennel Dell´Antico Tratturo, Kennel Di Arajani, Kennel Del Velino-Sirenten sekä muutaman kasvattajan kanssa, joilla ei kennelnimeä ole. Toiveenani olisi, että rakentavaa kasvatustyötä voisi tehdä useammankin vastuuntuntoisen kasvattajan kanssa. Olen todella kiitollinen siitä kaikesta opista ja neuvoista joita olen maremmano-abruzzese rodun ympäriltä saanut. Olen myös saanut mahdollisuuden oppia tuntemaan laumanvartijoiden sielunelämää muissa roduissa kasvattajien sekä rotujen omistajien kautta.
Kasvattejani on mennyt töihin eläinvahdeiksi Suomen lisäksi Ruotsiin, Viroon, Italiaan, Kanadaan sekä yhteistyönä omistamani narttu meni Los Angelesiin kantavana omistamastani uroksesta. Olen myös Amerikkaan auttanut rodun kasvattajaa hankkimaan erisukuisen nartun sekä uroksen kasvattajaystävieni avulla Italiasta.
Olen aloitellut tiibetinspanieli sekä suomenlapinkoirakasvatusta 2020, jolloin molemmista roduista syntyi ensimmäiset pentueet. Iso kiitos tuesta ja kannustuksesta kuuluu rotujen kokneille kasvattajille, joiden kanssa on ollut ilo olla tekemisissä. Ammentaa arvokasta tieoa ja oppia. Ilman tätä hienoa apua sekä yhteistyötä ei pitkälle kantaisi. Toivon, että olen luonut hyvää pohjaa näiden rotujen parissa tulevaisuuden kasvatustyölle.
Olen ollut useammassa luottamustehtävässä eri rotujärjestöissä/yhdistyksissä, sekä Suuret Laumanvartijat Ry:ssä.
Suomen Maremmano-Abruzzese Seurassa olen ollut eripituisia aikoja puheenjohtajana, varapuheenjohtajana.
2018, 2019 Suomen Maremmano-Abruzzese Seura Ry puheenjohtajana.
Olen Suomen edustajana FIMA:n hallituksessa. (Rodun kansainvälinen yhdistys)
Olen jäsenenä, SSKY:ssä, Salpakankaan Kasvattajat ry:ssä, Lappalaiskoirat Ry:ssä ja tiibetinspanielit Ry:ssä, SUKOKA:ssa (Suomen koirankasvattajat) sekä maremmano-abruzzese rodun kotimaan Italian rotujärjestössä CPMA:ssa.
Olen suorittanut kasvattajakurssin, kasvattajajatkokurssin sekä SUKOKA:n kasvattajille suunnatun Kasvattaja- Akatemian 2016.
Jalostusneuvojan peruskurssin suoritin v. 2009. Olen käynyt myös jalostusneuvojan jatkokurssin, sekä 2020 jalostusneuvojille suunatun syventävän luentoseminaarin.
Kehäsihteeriksi valmistuin 2010 ja olen tehnyt niitä hommia säännöllisesti. Ulkomuototuomari alkeiskurssin teoriaosuudet läpäisin 2015
Toimin edelleen ongelmakoirakouluttajana ja pidän luentoja eri aihealueista. Oppini perustuvat Turid Rugas:n, Anders Hallgren, Kiva Team:n sekä laajan oppimispsykologian opiskelun anteihin.
Olen ollut monessa mukana, ja näiden sivujen linkeistä löytyykin osa jossa olen ollut esillä. mm. WWF laumanvartijakoirahankkeessa, Susilife projektissa ja mediassa useita kertoja tuomassa esiin maremmano-abruzzese rodun sekä laumanvartijakoirien ominaisuuksia toimia erinomaisena petovahtina myös täällä Suomessa.
Näillä eväillä mennään eteenpäin koiran käyttöominaisuutta ja terveyttä kunnioittaen, unohtamatta ulkomuodollisiakaan asioita ja tärkeimpänä RAKKAUDESTA ROTUUN!
Asustelen maaseudulla peltojen ja metsän keskellä Hollolan Hämeenkoskella. Pienellä tilallani asustelee tällä hetkellä lampaita, ylämaankarjaa, hevosia, 6 maremmano-abruzzesea, ja 2 lapinkoiraa.
Lampaat ja ylämaankarja toimivat perinnebiotooppi alueen hoitajina omilla mailla jokivarsilla ja metsissä.
Olen koiramaailmassa ollut vuodesta tehnyt kasvatustyötä vuodesta 2006, jolloin suoritin kasvattajakurssin. Kennelnimeni Mareus sai muotonsa jääkarhun latinalaisesta nimestä, Orsus maritimus, sekä rotujeni nimistä.
Ensimmäinen koirani oli Emppu, aivan ihana kultainen noutaja. Empusta tulikin vanhemmilleni erinomainen apu kuulokoirankin tehtävissä. Kun muutin omaan kotiini löysin uuden upean rodun; landseerin ja niin Manu saapui meille. Manu oli käyttöominaisuuksiltaan aivan upea koira. Toimi jo 8 kk ikäisenä vesipelastajana. Manu on ollut se upea uros, joka on ohjannut useamman koirani oman matkansa alkuun. Manun tuoma ohjaus ja apu on ollut korvaamatonta. Landseer pentueita on muutama, ja ikäväkseni olen menettänyt lonkkavikojen, atopian sekä onnettomuuden seurauksena landseer kasvatukseni materiaalin. Joten tämän rodun kasvatustyö on nyt ns. katkolla.
Kun pääsimme muuttamaan sellaisiin olosuhteisiin, että oli mahdollisuus miettiä laumanvartijaa, löytyi ensimmäinen maremmano-abruzzesemme Aada meille pihavahdiksi. Tämän jälkeen lauma kasvoi olosuhteiden antaessa myöden pitää useampaa koiraa sekä vartioitavia eläimiä.
Lukuisat matkat Italiaan rodun kantamaahan ovat lisänneet kiinnostustani upeaan, luotettavaan sekä oman arvonsa tuntevaan laumanvartijaan. Matkoillani olen tutustunut useamman kasvattajan työhön, TMC-testiin, päässyt näkemään useissa paikoissa lammasvahdin työssä olevia koiria Abruzzon vuoristoalueella sekä tavannut lukuisia upeita rotunsa edustajia näyttelyissä. Olen jopa itsekin päässyt Italian näyttelykehässä (Campionato Sociale 2011) pyörähtämään, ja tulevaisuudessa näyttely matkoja varmasti tulen tekemään lisää.
Olen ollut mukana testaamassa Italiassa laumanvartijoiden käyttäytymistä ihmisuhkaan, sekä tutustunut Life Wolf Alps projektiin näiden koirien käytöstä. Italian rodun yhdistys CPMA järjesti projektin työkoirien osalta, ja kasvattini Mareus Ursella on lampurilla Italian Toscanan alueella pitämässä muiden lauman koirien kanssa huolta n. 700 uuhesta. Ja on yksi projektin seurattavista koirista.
Olen tuonut vuosien aikana useita maremmano-abruzzesea Italiasta. Pyrin katsomaan, että saisin tervettä kantaa vahvemmin tuonnin taakse. Ilokseni Italiassa on lonkka-, ja kyynärkuvaustulokset nousseet aktiivisesti, varsinkin jalostuskäytössä olevilta koirilta.
Tämän yhteistyönä tehdyn asian rodun parissa haluan nostaa esille, koska odotan suuresti jatkoa sukuopolvilta jotka liittyy tähän yhteistyöhön.
Mareus Mirela Del Velino Sirente sovitiin yhteistyössä kasvamaan Suomeen. Mirelan isä on puhdas rustiikki ja rotuunotettu koira Velino. Kun ilmoitin lonkkatuloksista, että Suomen oloissa en lähde kasvattamaan, toisen lonkan ollessa lähes D-luokkaa, niin mietimme eri mahdollisuuksia koska suku oli kasvattajalle tärkeä Mirelan emän kuoltua yllättäen nuorempana.(Annie Liman katsoi kuvat ennen rekisteröintiä. Rekisteröintiä ei tehty Suomeen, koska koira palautui takaisin kotimaahansa, jossa se on rekisterissä ollut kaiken aikaa.)
Kasvattajan kanssa aloitimme suunnitelmat astutuksesta, koska juoksut oli sopivasti tulossa siten, että sen pystyi tekemään ennen sovittua lentoa Italiaan. Näin Mirela astutettiin Mareus Fredianolla, koska ulkomuodollisesti sekä luonteeltaan "Retu" oli erittäin hyvä rotunsa edustaja ja terveystulokset suvussa ovat todella hyvät. Mirela palasi kantavana Italiaan ja synnytti 5 pentua, josta yksi valitettavasti menehtyi heti synnytyksen jälkeen. Yhteistyötä jatkoimme lisää, koska halusin saada tätä hienoa linjaa riskilläkin omaan kasvatustyöhön. Uros ja narttupentu, jotka kävin valitsemassa muutti Suomeen, Hakamaan lammastilalle. Jalostusoikeus koiriin säilyi minulla. Turva ja Roosa ovat toimineet luotettavina lammasvahteina. Vieressä elelevästä karhustakaan ei ole syntynyt ongelmia tilalle taikka lampaille.
Terveystulokset tässä pentueessa on upeat. Molemmat Suomeen tulleet ovat A/A,0/0 ja Velino Sirentelle palautunut uros on saanut saman tuloksen Italiassa. Pumba on myös saanut sertin Italiassa, sekä siitä tuli tterveystuloksen myötä jälkeläisvalio ja pystyy nyt osallistumaan luonteentesttiin TMC:hen sekä saa mahdollisuuden tämän jälkeen tavoitella Italian muotovalion arvoa. Tämä pentueen tekeminen on mielestäni tähän menessä kannattanut rodun hyväksi ja saimme säilytettyä linjoja sekä luuston terveyttä.
Tämän pentueen narttu Roosa on jättänyt erinomaisia eläinvahteja sekä samalla erinomaisen ulkomuodon, ja rakenteen omaavia jälkeläisiä. Terveystuloksia vielä niiltä luuston osalta odotellaan kun ikä tulee täyteen.
Vaikka keskityn työkoirapuolelle, niin olen saanut kokea iloa myös näyttelykehissä. Kasvattiryhmäni Voittaja 2019 pentunäyttelyssä sijoittui BIS-4, ja samana päivänä junioirikäisenä kasvattini Mareus Xenon "Seppo" sai Voittaja 2019 tittelin ollen rotunsa paras, sekä ryhmässä nostettiin 7 parhaan joukkoon. Hieman Voittaja 2019 näyttelyä Seppo menestyi myös Seinäjoella ollen Rotunsa paras, ja uros kehässä oli mukana 2018 vuoden Crufts-voittaja. Tämä oli viedä omat jalat alta kun pääsin näkemään. Seppo oli myös rodun erikoisnäyttelyssä VSP, rodun erikoistuomarin ja kasvattajan Gianni Vullon ollessa tuomarina. Tämä hieno uros on sittemmin saanut myös Liettuan Juniori Valio arvon, ja uskon, että Seposta kuullaan vielä. Työkoiria kun ei kehissä paljon nähdä, niin olen kiitollinen siitä, että nyt osa kasvattieni omistajia on innostunut viemään koiriaan myös näytille.
Omalla tontilla on 3 Suomen muotovaliota, ja näistä kahden kanssa suuntaamme myös ulkomaille. Näyttelyt on minulle mukava harrastus.
Olemassa olevalla materiaalilla toivon vieväni tätä upeaa rotua eteenpäin yhteistyössä mm. kennel Juppsguardin, Kennel Dell´Antico Tratturo, Kennel Di Arajani, Kennel Del Velino-Sirenten sekä muutaman kasvattajan kanssa, joilla ei kennelnimeä ole. Toiveenani olisi, että rakentavaa kasvatustyötä voisi tehdä useammankin vastuuntuntoisen kasvattajan kanssa. Olen todella kiitollinen siitä kaikesta opista ja neuvoista joita olen maremmano-abruzzese rodun ympäriltä saanut. Olen myös saanut mahdollisuuden oppia tuntemaan laumanvartijoiden sielunelämää muissa roduissa kasvattajien sekä rotujen omistajien kautta.
Kasvattejani on mennyt töihin eläinvahdeiksi Suomen lisäksi Ruotsiin, Viroon, Italiaan, Kanadaan sekä yhteistyönä omistamani narttu meni Los Angelesiin kantavana omistamastani uroksesta. Olen myös Amerikkaan auttanut rodun kasvattajaa hankkimaan erisukuisen nartun sekä uroksen kasvattajaystävieni avulla Italiasta.
Olen aloitellut tiibetinspanieli sekä suomenlapinkoirakasvatusta 2020, jolloin molemmista roduista syntyi ensimmäiset pentueet. Iso kiitos tuesta ja kannustuksesta kuuluu rotujen kokneille kasvattajille, joiden kanssa on ollut ilo olla tekemisissä. Ammentaa arvokasta tieoa ja oppia. Ilman tätä hienoa apua sekä yhteistyötä ei pitkälle kantaisi. Toivon, että olen luonut hyvää pohjaa näiden rotujen parissa tulevaisuuden kasvatustyölle.
Olen ollut useammassa luottamustehtävässä eri rotujärjestöissä/yhdistyksissä, sekä Suuret Laumanvartijat Ry:ssä.
Suomen Maremmano-Abruzzese Seurassa olen ollut eripituisia aikoja puheenjohtajana, varapuheenjohtajana.
2018, 2019 Suomen Maremmano-Abruzzese Seura Ry puheenjohtajana.
Olen Suomen edustajana FIMA:n hallituksessa. (Rodun kansainvälinen yhdistys)
Olen jäsenenä, SSKY:ssä, Salpakankaan Kasvattajat ry:ssä, Lappalaiskoirat Ry:ssä ja tiibetinspanielit Ry:ssä, SUKOKA:ssa (Suomen koirankasvattajat) sekä maremmano-abruzzese rodun kotimaan Italian rotujärjestössä CPMA:ssa.
Olen suorittanut kasvattajakurssin, kasvattajajatkokurssin sekä SUKOKA:n kasvattajille suunnatun Kasvattaja- Akatemian 2016.
Jalostusneuvojan peruskurssin suoritin v. 2009. Olen käynyt myös jalostusneuvojan jatkokurssin, sekä 2020 jalostusneuvojille suunatun syventävän luentoseminaarin.
Kehäsihteeriksi valmistuin 2010 ja olen tehnyt niitä hommia säännöllisesti. Ulkomuototuomari alkeiskurssin teoriaosuudet läpäisin 2015
Toimin edelleen ongelmakoirakouluttajana ja pidän luentoja eri aihealueista. Oppini perustuvat Turid Rugas:n, Anders Hallgren, Kiva Team:n sekä laajan oppimispsykologian opiskelun anteihin.
Olen ollut monessa mukana, ja näiden sivujen linkeistä löytyykin osa jossa olen ollut esillä. mm. WWF laumanvartijakoirahankkeessa, Susilife projektissa ja mediassa useita kertoja tuomassa esiin maremmano-abruzzese rodun sekä laumanvartijakoirien ominaisuuksia toimia erinomaisena petovahtina myös täällä Suomessa.
Näillä eväillä mennään eteenpäin koiran käyttöominaisuutta ja terveyttä kunnioittaen, unohtamatta ulkomuodollisiakaan asioita ja tärkeimpänä RAKKAUDESTA ROTUUN!